Tässä kohtaa, kun vuosi on jälleen vaihtumassa uuteen, moni miettii elettyä elämää ja kulunutta vuotta.
Tähän ajatukseen voisin kiteyttää tämän hetkisen tunteeni.
Liian usein aika hupenee, eikä edes muista mitä eilen tai viikko sitten tapahtui. Kysyttäessä, vastaus on yleensä: " sitä normaalia, töitä, kotia ja nukkumaan."
Vasta jälkeenpäin tajuaa, että päivät ovat vaan kuluneet, ilman että olen itse " elänyt" niissä mukana.
Monessa mietelausessa kehoitetaan: " Tartu hetkeen" tai " Elä nyt, älä mieti eilistä tai tulevaa"
Huomaamattaan sitä putoaa rutiiniin ja lakkaa olemasta. Lakkaa elämästä.
En pidä uuden vuoden -lupauksista, mutta voisin ainakin yrittää ensivuonna tai siis jo tänään tehdä jokaisesta päivästä edes hieman paremman, elämällä! Keskittymällä hetkeen. Painamalla mieleen, mikä tässä päivässä oli tärkeää ja elämisen arvoista. Mikä teki tästä päivästä minulle tärkeän.
Joo - tiedän, toiveajattelua. Harva pystyy elämään päivittäin näin.
Mutta toisaalta meillä kaikilla on ollut päiviä vuoden aikan, jotka ovat jättäneet muiston.
Ne muistot vahvistuvat kun niitä ajattelee jälkeenpäin. Sillä hetkellä, ei välttämättä tajua, että tämä päivä ja hetki jää mieleeni. Miksi en loisi itselleni mahdollisimman paljon hyviä muistoja tulevana aikana. Yrittäisin edes pysähtyä, keskittyä elämän tärkeisiin asioihin, arvoihin.
Vähentää niitä päiviä, jotka vaan kiirivät ohitse ilman minua. Tyhjiä päiviä.
Jokaisella meillä on erilaiset tapamme ja asiat jotka tekevät meistä onnellisia.
Minulla on niitä paljon. Tulevana aikana yritän keskittyä niiden asioiden tekemiseen aiempaa enemmän.
